Minulla on uusi harrastus, tosin ihan alkuvaiheessa opettelua vasta, mutta kuitenkin.

Että mitenkä tuo otsikko siihen liittyy?   No, pikku tyttönä ollessani talvella jalkaan vedettiin harmaat pässinpökkimät. Lämpöiset ne olivat, mutta muuten tahtoivat pistellä ja kutittaa arkaa ihoa. Äidin neulomat käsinkehrätystä langasta. Sukanpohjat tahtoivat kulua puhki nopeaan, koska pelkkä lampaanvilla ei kestänyt kulutusta kovinkaan hyvin.

Kehräämistä siis opettelen. Olen opetellut oikeastaan jo syksystä saakka, mutta vasta nyt se alkaa sujua jollakin lailla. Alussa onnistuin kehräämään varsinaista efektilankaa ja sitä se on vieläkin. Välillä lanka katkeaa ja pää karkaa jonnekin rullan sisälle kadoksiin ja sen metsästämiseen meneekin sitten aikaa.

Langasta ei taida tulla vielä sellaista tasaista sukkalankaa, niinkuin äidilläni aikoinaan, mutta ehkä sitten joskun, jos jaksan sinnikkäästi harjoitella.

Tässä vielä apulaiseni

Ja yritystä kyllä on....

Esiliina puuttuu ja huivi päästä, mutta tossut on jalassa! Jotenkin mummomainen olo