Tuo minun henkilökohtainen ylipalvelija on vielä reissussaolonsa jälkeen väsyksissä, joten minä päätin kirjoittaa muutaman sanasen.

Hän oli poissa kaksi päivää ja yön. Viime yönä hän sitten saapui kotiin. Herättivät minut kolinallaan uniltani ja päätin tulla katsomaan, millaisen saaliin kanssa hän kotiutui. Noin pitkän poissaolon jälkeen luulisi saaliin olevan jotain muuta, kuin tuollainen kova ja eloton möykky. Tarkastin minä sen kuitenkin.

Kiertelin sen ympäri ja kynsin ja purinkin varmuuden vuoksi, kun ei tuosta palvelijasta aina tiedä osaako hän saada saaliin hengiltä. Pitää näyttää esimerkkiä kuinka se oikein tehdään.

Kyllähän tuo elottomalta vaikutti. Mutta täytyy myöntää, että ei tuo palvelija ole minun veroiseni saalistaja. Noin pitkään poissa ja tuollainen kova möykky saaliina.

Kuului miettivän nukkumaan mennessään, että minä varmaan tulisin viereen nukkumaan kun näyttää ikävä olleen. Minullako ikävä? Taisi olla itsellään....

Melko huolettomasti hän jätti saaliinsa olohuoneen lattialle lojumaan kun lähti nukkumaan. Eikä edes leikkinyt sillä, niin kuin minä aina teen omalla saaliillani.

Joka tapauksessa minä vartioin saalista koko yön nukkumalla sen päällä.  Eihän sitä voinut jättää vartioimattakaan.

No, nyt on taas elämä raiteillaan, kun koko henkilökunta on taas paikalla.